Toivon pilkahduksia

Kuva on omani

Aloitin eilen ja tänään aamun pitkästä aikaa joogalla ja se on tehnyt todella hyvää! Voi miten toivoisinkaan, että jooga olisi riittävää liikuntaa rasvanpolttoon, mutta valitettavasti se ei ole... Tänään huomasin aamulla lisäksi jonkinlaista todella haalean punaista nestettä ja olen tietenkin todella innoissani, mutta yritän samalla kuitenkin pysyä rauhallisena. Niin paljon kuin minusta tuntuukin siltä, että nämä voisivat oikeasti olla vihdoinkin kuukautiset, minun täytyy antaa kehoni käynnistää itsensä rauhassa ilman stressiä.

Ainoa todella pitkä miinus on se, miten olen syönyt eilisestä alkaen. Aamupalat ovat olleet terveelliset, mutta loppupäivä on ollut sitä ja tätä... Ei varsinaisesti mitään sekopäistä ahmimista, mutta liikaa kaikkea epäterveellistä ja myös lihaa- ja maitotuotteita sisältäviä ruokia. Huomaan, että nukun heti huonommin, leposykkeeni on tavallista korkeammalla, yskin ja niistän enemmän limaa ja muutenkin oloni tuntuu kipeämmältä.

Olen pettynyt, totta kai olen. Pelkään, että nykyinen armoni ja ymmärrykseni itseäni kohtaan pilaa mahdollisuuteni saada kehoni parannettua. Huomaan taas olevani siinä ihme kierteessä, jossa yritän ajatella, että minun täytyy huolehtia itsestäni ja rakastaa kehoani niin paljon, että haluan tehdä siitä mahdollisimman terveen. Mutta sitten samalla kuulen koko ajan ympäriltäni, että viikonloppuherkuttelut, asioiden tekemättä jättäminen ja se, että et pakota itseäsi epämukavuusalueelle ovat nykyään itsensä rakastamista. 

Ei, ei, ei..... En halua tippua tuohon koloon, johon niin moni nuori on tippunut! Minä haluan pitää elämäni omissa käsissäni enkä keksiä jatkuvasti uusia tekosyitä sille miksi en voi elää unelmaelämääni ja miksi minä olen kaikessa ikuinen uhri. Tämä on viimeinen tilaisuuteni ja tiedän sen. Tiedän myös, että kaikesta tulee tapa, kun vain toistat niitä tarpeeksi - niin myös hyvistä elämäntavoista. En yksinkertaisesti voi luovuttaa nyt.

Ääripäitä

Kuva on netistä

Tämä viikko on ollut tähän asti hieman sitä ja tätä... Kuukautistuntemukset katosivat viime viikon lopulla, mutta ne ovat nyt palanneet ja tämä tuo iloa. Olen jopa oikeasti nauttinut lounaaksi syömistäni mono mealeista, jolloin olen syönyt vain banaaneita. Iltaisin olen kuitenkin syönyt todella paljon ja tuo tuntuu jotenkin todella hermostuttavalta ja inhottavalta.

Olen käynyt pitkillä kävelyillä lämpimän auringon alla ja se on virkistänyt, mutta yskiminen ja nenän valuminen jatkuvat edelleen ja se ärsyttää. Haluaisin jo alkaa käydä lyhyillä juoksulenkeillä, tanssitunneilla ja salilla. Keho on löysä ja rasvan ja veden alla piilevät lihakset tuntuvat kyllä etenkin reisissä, mutta pelkään lihasteni ehtivän kadota ennen kuin ehdin vahvistaa niitä.

Silti olen jopa aika ajoin liikuttunut onnesta ja kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että olen matkalla kohti uutta. Anteeksi, että tämä päivitys oli yhtä tyhjän kanssa! Halusin kuitenkin päivittää tänne edes jotain. :)

Viimeinen tönäisy

Vasemmanpuolimmainen kuva on omani ja oikealla se, mihin ollaan taas matkalla!

Sellainen pieni juonenkäänne sitten...... :') Eli torstaina heräsin lievään kurkkukipuun, joka yltyi perjantaille taas kunnon nuhaksi, joten tämä on nyt toinen kerta tänä vuonna, kun olen kipeänä?! Tulimme nimittäin kumpikin I:n kanssa kipeiksi uuden vuoden aikoihin ja nyt tämä tapahtui minulle taas. Mutta sen sijaan, että ahdistaisi tai harmittaisi niin tämä tuntuu lähinnä isolta, ihanalta suuntamerkiltä, jota päin olen joka tapauksessa ollut kääntymässä. 

Alkoholin poistaminen arjesta on toki lähes yksistään muuttanut elämäni, mutta koska immuunipuolustusjärjestelmä sijaitsee suolistossa, on ruokavaliolla aivan massiivinen vaikutus. Enkä voi sille mitään, että perjantaina mieleeni tuli heti se, etten olisi koskaan ikinä ollut näin usein kipeänä silloin, kun ainakin yritin elää RT4:lla. Minun ei tarvinnut edes noudattaa tuota elämäntapaa 100%:sesti ja sain silti sen tuomat edut!

Muistelin aikaa, jolloin odotin H:ta ja olin kokonaan ilman alkoholia ja söin tavallisen "terveellisesti". Totta kai hormonit ovat osaltaan muuttaneet kehoani, mutta olin silti poikkeuksellisen paljon kipeänä ennen ja jälkeen H:n syntymän. Haluan olla terve. Minun on oltava terve.

Kuva on omani

Niinpä koen, että minulla ei edes ole muuta vaihtoehtoa kuin palata aluksi omaan versiooni RT4:sta ja sen jälkeen katsoa, miltä oloni tuntuu. Myönnän, että tämä kaikki tekee oloni ristiriitaiseksi... Olisin tavallaan toivonut voivani syödä jotenkin aivan eri tavalla kuin aiemmin, jotta tämä vuosi tuntuisi ihan erilaiseksi kuin yksikään aiempi vuosi. Tuntuu tuskastuttavalta luopua esimerkiksi joka-aamuisista ihanista jugurttibowleista aamupalalla ja mieleeni tulvii se, miten massiivisesti kyllästyin banaaneihin jo vuosia sitten enkä sen jälkeen ole oikein osannut enää nauttia niistä.

Toisaalta koko blogihistoriani ajan olen toteuttanut RT4:ta hieman miten sattuu ja RT4:n ruokapyramidiinkin kyllä kuuluu esimerkiksi ulkona syömistä. Olen vain itse aina pitänyt esimerkiksi viikonlopun kasvisjauhispizzaa kuoleman syntinä sen sijaan, että olisin syönyt pizzani ja siirtynyt eteenpäin. Joten tästä voisi loppujen lopuksi tulla oikeasti aika erilainen matka! Lisäksi RT4MT ei poista kokonaan esimerkiksi noita jugurttiannoksia, vaan ainoastaan siirtää ne viikonloppuun. 

Tuntuu, että en enää nykyään jotenkin osaa ajatella terveyttäni enää järkevällä tavalla, vaan haluan jatkuvasti mennä sieltä, mistä aita on matalin. Haluan olla terveysprojektissani mukana vain 30%:sesti, koska kaikki muu tuntuu liian vaikealta. Mutta fakta on se, että tuolloin saan parannettua terveyttäni ja elämänlaatuani vain 30%:lla. Ja etenkin nyt, kun kärsin hormoniongelmista, minun täytyy tajuta se, että minun terveyteni ei ole vain minun asiani, vaan se oikeasti vaikuttaa monen ihmisen elämään. 

Kävin tänään aamulla läpi kännykkäni kuvia viime vuodelta ja ne tekivät oloni surulliseksi. Niin paljon aurinkoa, hymyjä ja ihania hetkiä, joita kannan mukanani aina. Mutta valon seassa varjot olivat niin paljon pidempiä ja tummempia: alkoholia, ahmimista, valmisruokia, laiskuutta, unettomuutta, kipeänä olemista, jumissa olemista ja suoranaista suohon uppoamista niin monella elämäni osa-alueella. 

Elämä koostuu loppujen lopuksi aina valinnoista - silloinkin, kun kävelee näennäisesti kultaista keskitietä. Voin valita elellä tavallisen ookoosti terveyteni osalta, mutta sitten valitsen näemmä myös tämän jatkuvan kipeänä olemisen. Voin valita tuikitavallisen ruokavalion, mutta sitten valitsen myös sen, että tarvitsen joka päivä kofeiinia ollakseni riittävän virkeä ja että verikokeitteni tulokset ovat katastrofaaliset. Eikä kyse ole edes oikeastaan siitä, mikä on vaikeinta ja mikä ei, vaan siitä, mikä antaa takaisin eniten. Ja siihen minä tiedän kyllä vastauksen.

Kiitollinen

Kuva on omani

Tänään olen kiitollinen:

• I:stä, joka on aivan uskomattoman kärsivällinen ja rakastava ja joka osaa valaa minuun uskoa silloinkin, kun itse en ole nähnyt itsessäni minkäänlaista potentiaalia
• H:sta, joka saa minut nauramaan joka päivä ja jonka ilo ja tarmo on estänyt minua jäätymästä ikiroutaan
• Aurinkoisista päivistä rakkaassa Soulissa
• Siitä, miten vahva kehoni kaikesta huolimatta on
• Siitä, että lauantaina tulee kuluneeksi tasan kuukausi, kun join alkoholia ja silloinkin vain yhden lasillisen kuohuvaa
• Siitä, miten luonnostaan olen tällä viikolla siirtynyt syömään kokonaan raakavegaanin aamupalan tai lounaan
• Siitä, miten kehoni tuntuu heränneen henkiin
• Siitä, ettei minun tarvitse enää elää yhtä negatiivista elämää kuin jotkut ystävistäni edelleen elävät
• Siitä, että näen taas toivoa ja suurta potentiaalia elämäni suunnan ja sisällön osalta
• Traumaterapiasta ja siitä, miten iso apu siitä on ollut jo nyt
• Siitä, että vaikka minulle onkin tullut epämääräisiä himoja ahmia etenkin päivällisellä niin olen saanut himot taltutettua ihan vain syömällä isomman päivällisen
• Siitä, että olen päässyt taas treenaamaan
• Siitä, että kuntoni on edelleen oikeasti yllättävän hyvä enkä joudu aloittamaan nollasta 
• Todella hyvästä taloudellisesta tilanteesta
• Siitä, että sain ostaa kasan uusia, ihania urheiluvaatteita, jotka motivoivat treenaamaan
• Siitä, että minulla on vaikka ja mitä ihanaa, mitä odottaa tältä vuodelta!

Maanantai

Kuva on omani

Tämä viikko alkoi aamuisesta turvotuksesta ja väsymyksestä (liian myöhäinen ja raskas päivällinen sunnuntaina) huolimatta todella hyvin! Aamupalani oli melkein litra tuoremehua, lounas oli proteiinijuoma (sis. maitoa) ja mehu, ennen treeniä söin vegaanin vanukkaan ja päivälliseni oli perunagnoccheja, kasviksia ja vuustoa. Jälkiruoaksi söin palan 80%:sta tummaa suklaata. 

Liikuntana on ollut puolitoista tuntia kävelyä ja ihana HIIT-treeni, josta jäi todella hyvä mieli ja tunsin oloni voimakkaaksi ja toiveikkaaksi. Yritin aluksi tehdä 20 minuutin pilatestreeniä, mutta en vain jotenkin käsitä tuota lajia... Joten vaihdoin perus HIIT:tiin ja onneksi tein niin!

Päätin jatkaa aivan tavallisen terveellisellä ruokavaliolla ja antaa itseni syödä myös raakaruokia silloin, kun siltä tuntuu. Katsotaan muutanko tätä tulevaisuudessa, mutta juuri nyt tämä tuntuu yksinkertaisesti helpoimmalta tavalta edetä. Helppous tuntuu laiskalta ja tylsältä, mutta en myöskään halua ahtaa itseäni liian tiukille ja mokailla sitten jatkuvasti. En ole halunnut astua vaa'alle, mutta toivon, että voisin vihdoinkin tällä viikolla käydä kehonkoostumusmittauksessa... 

Keskiviikon traumaterapia jännittää, sillä se on ensimmäinen kerta, kun myös I osallistuu käynnille. Haluaisin kirjoittaa enemmän tästä kaikesta, mutta vielä ei ole ollut riittävästi aikaa istua alas ja koota ajatuksiani tekstimuotoon. Muutenkin vihaan sitä, miten pintapuolisesti kirjoitan tänne tällä hetkellä, mutta en myöskään halua olla päivittämättä liian pitkäksi aikaa. 

Yritän opetella pois siitä, että kaiken ei tarvitse olla täydellisyyteen hiottu, timanttien suoritus. Joskus asiat voivat olla vähän sekaisin ja siellä-täällä pomppivia, mutta ne ovat silti ihan okei.

Tämän viikon kuulumisia

Kuva on omani

Tämä viikko ei olekaan mennyt aivan kuin olin toivonut ja toisaalta monessa mielessä asiat ovat selvästi nyt ottaneet loikan eteenpäin. 

Liikuntojen osalta olen vain kävellyt koko viikon, sillä leposykkeeni on ollut tavallista korkeampi ja olen herännyt poikkeuksellisen ei-levänneenä aamuisin siitäkin huolimatta, että olen saanut noin kahdeksan tuntia unta joka yö. Kehon patterini on siis ollut heti aamulla herättyäni sellaisissa luvuissa, joissa se on yleensä kuuden-seitsemän aikaan illalla koko päivän touhuttani. Urheilukelloni on jatkuvasti huomautellut punaisella olevasta yöllisestä sykevälivaihtelusta, mutta en ole tiennyt, mitä tehdä eri tavalla. 

Ruokailujen osalta olen pitänyt perus rungon terveellisenä, mutta myönnän syöneeni joka päivä jotain herkkuja, mikä harmittaa. Vegaanius ei myöskään ole onnistunut nyt viikonloppuna, sillä olemme I:n kanssa tehneet aivan super namia terveellistä pizzaa, johon laitoimme täytteiksi ananasta, sipulia, paprikaa, tonnikalaa, vuustoa ja pohjaan laitoimme jauhoja, kaksi kananmunaa ja tofua. Pizza oli minun ehdotukseni, sillä minun piti jotenkin saada ahmimishimot taltutettua sillä, että siirtäisin huomioni jonkin uuden reseptin kokeilemiseen. 

Ja se toimi: emme itse asiassa syöneet mitään järkyttävää roskaruokaa koko viikonloppuna! Silti aivan liikaa kaloreita ja liian vähän liikuntaa...

Mutta... Kävin perjantaina elämäni ensimmäisessä hypnoosissa ja uskotteko, kun kerron, että olen sekä eilen että tänään herännyt aivan uudenlaisella energialla? Sellaisella, jollaisella heräsin lähes joka aamu aiemmin. Eilen aloin heti aamusta järjestellä vaatehuonettamme ja kävin mm. läpi kaikki urheiluvaatteeni, joista suurin osa sai jäädä, mutta muutamat kauhtuneet paidat laitoin kierrätysvaatteiden kasaan. Järjestelin kaikki urheiluvaatteet värijärjestykseen, samoin kirjahyllymme kirjat ja lisäksi poistin kaikista kasveista oranssit ja kuivat lehdet. 

Pelkästään tämä toi minuun sellaista ihanaa vanhaa tuttua sädehtivää aurinkoa, jota minun on ollut ikävä. En ole ehkä edes oikein tajunnut sitä, miten paljon enemmän järjestelin ympäristöäni aiemmin ja miten suuri vaikutus sillä on ylipäätään siihen, millaiseksi koen oloni. Tuntuu heti jotenkin ryhdikkäämmältä, itsevarmemmalta ja aktiivisemmalta, kun ympäristöni on hyvin järjestelty. Aionkin käydä koko asuntomme läpi yksi pieni osa kerrallaan, hankkiutua eroon kaikesta turhasta viime vuosina kertyneestä ja järjestellä jokainen kaappi ja nurkka.

Tosiaan alunperin olin ajatellut kokeilevani laihdutushypnoosia, mutta mitä enemmän mietin asiaa, sitä enemmän tulin varmemmaksi siitä, että minun pitäisi enemmänkin keskittyä siihen, mikä estää useimpia asioita elämässäni: huono itseluottamus. En koe oloani varsinaisesti itsevarmemmaksi, mutta pelkästään tuo yhtäkkinen into järjestellä asuntoamme on kyllä tehnyt oloni paremmaksi. Odotan siis mielenkiinnolla, miten tämä hypnoosikokeilu mahdollisesti vaikuttaa arkeeni!

Tällä hetkellä mieleni haikailee taas jonkinlaista omaa versiota RT4:sta, mutta en tiedä onko tämä vain jonkinlainen juurtunut ajattelutapa, joka pompahti heti pintaan, kun sain palasen menneestä minästä takaisin tämän asunnon järjestelyinnon kautta. Katsotaan mihin suuntaan lähden, mutta vegaaniuteen on joka tapauksessa taas tähdättävä ja toivottavasti ensi viikolla pääsen vihdoinkin urheilemaan. Viime yön jäljiltä kehopatterini on vihdoinkin lähtenyt nousuun ja yöllinen sykevälivaihtelu oli myös korjaantunut melkein normaalilukemiin. 

Lisäksi minulla alkoi muistaakseni tiistaina kuukautisia edeltävät tuntemukset, jotka ovat tuoneet toivoa ja muutenkin tämä viikko on ollut makuuhuoneen puolella poikkeuksellisen aktiivinen, mikä on nostanut mielialaani ja tehnyt oloni kauniiksi.

Olisiko tässä nyt vihdoinkin lähtöviivat uuteen alkuun...

Aloituspaino ja ma ruoat + liikunnat

Kuva on omani

Paino: 67,9 kg

Painoindeksi: 25,9 (vanha), 26,4 (uusi)

12.1. syötynä:

• Aamupala: mantelimaidosta tehtyä jugurttia, granolaa ja mustikoita
• Lounas: 300 ml appelsiinimehua + dieettijuoma (sisälsi maitoa)
• Välipala: proteiinipatukka (sisälsi maitoa)
• Päivällinen: kanakeittoa + kaksi lasillista kaurasuklaajuomaa

Liikunta:

• Kävelyä 1 h 22 min
• 11 minuutin HIIT

Ruokailujen osalta ei täydellistä, mutta tärkeintä oli se, että pääsin takaisin suurin piirtein terveelliseen ruokailuun ja lisäksi tein tuon lyhyen HIIT-treenin, joka oli aivan uskomattoman helppo! Eli viikko alkoi hyvällä mielellä ja toiveikkuudella. Paino ja mitat ovat jotain aivan järkyttävää (niistä helkkarin verikokeiden tuloksista puhumattakaan....), mutta täytyy keskittyä positiiviseen. 

Tänään teen kevyen tanssitunnin, jonka kautta toivon pääseväni taas sitten hiljalleen palaamaan kunnon tanssitreenien pariin. Huomenna on ehkä luvassa pieni lenkki, jos ehdin sitä ennen saada vesipainon pois. Edelleen täytyy olla hieman tuntosarvet kohollaan, sillä nenäni valuu edelleen ja yskin ajoittain. Mutta en ole kokenut väsymystä tai muutakaan "erikoista" viime päivinä, joten ehkä voin huokaista helpotuksesta kipeänä olemisen osalta...

Tänä vuonna en halua olla kipeänä kuin muutaman kerran. Tämä on lupaus.

Paluu ortoreksiaan

Kuva on netistä

Tämän hetken alkutilanne:
Olen joulukuussa palannut urheilemaan, alkoholin käyttöni on vähentynyt lähes nollaan ja ahmimista ei ole ollut lähes ollenkaan. Verikokeitteni tulokset eivät kuitenkaan todellakaan näytä tätä positiivista kehitystä ja nyt minun on oikeasti otettava itseäni niskasta kiinni ja hoidettava terveyteni kuntoon.

Tarvitsen kunnon hikiliikuntaa ja ruokavalio täytyy saada kuntoon. Tuntuu oudolta, että tilanteeni ei mielialan osalta ole maailman huonoin, mutta fyysisesti kehoni ei selvästi voi hyvin. Ei auta: huono terveyteni on mustaa valkoisella. 

 

Mistä eroon ja mitä saan syödä?
Poistettavat ruoat:

• Maitotuotteet
• Liha ja lihatuotteet
  
• Karkki, sipsit, keksit, ei-vegaani ja rasvainen/kermainen jäätelö, pasteijat ja muut suolaiset ja makeat leivokset
• Ultraprosessoitu ruoka
• esim. suurin osa vegaaneista proteiinituotteista
• Ei-itsetehty pizza, hampurilaiset, ranskalaiset, nugetit jne.
• Valkoinen leipä
• Margariini, voi ja öljy

 

Sallitut ruoat (aloittaessa, lista tarkentuu matkan varrella):

• Kasvikset (hedelmät, vihannekset, marjat)
  
• Pasta
• myös valkoinen, kunhan valitsen oikeita, italialaisia pastamerkkejä
• Riisi (suosi täysjyväriisiä, jos mahdollista), coucous ja bulgur
  
• Ruis-, monivilja- ja täysjyväleipä
• Kaurahiutaleet
  
• Vegaanit jugurtit
• valitse jugurtteja, joissa on mahdollisimman vähän ainesosia
• Kasvipohjaiset maidot
  
• Maustamaton tofu ja itsetehty seitan
• Hummus margariinin sijaan leivälle
  
•  Sokerittomat ja vähäsuolaiset valmiskastikkeet
• tee kuitenkin kastikkeet niin pitkälle itse kuin mahdollista, esim. pesto jne
•  Vähärasvainen vegaani jäätelö ja/tai mehujää

 

 

Kuva on netistä

Millainen olen?

1. Ruoka ja liikunta:
   
• Olen vegaani ja syön minimaalisen määrän prosessoitua ruokaa
• Roskaruoka ei kuulu elämääni eikä minun tee sitä mieli
• Harrastan päivittäin liikuntaa ja minusta huomaa, että urheilu on minulle intohimo
• Terveys on minulle prioriteetti numero yksi ja terveellinen eläminen on jotain, mikä tulee minulta helposti
• Olen henkilö, jota muut kuvaavat luonnostaan hoikaksi
  
2.  Mieli:
   
• Aloitan aamuni aina vähintään 5 minuutin meditaatiolla ja myös iltaisin jätän aikaa rauhoittumiselle
• Arkeni on minimalistista ja käytän tietokonetta ja kännykkää vain silloin, kun on oikeasti pakko
• Olen henkilö, joka paljon mieluummin lukee kuin skrollaa puhelimellaan
  
• Olen positiivinen, rauhallinen ja näen mahdollisuuksia sielläkin, missä muut eivät
• Aurinkoisuuteni tuo lähelleni samanmielisiä ihmisiä ja uusia läheisiä ystäviä 
3. Koti:
• Pidän kotini aina puhtaana ja siistinä
• Jätän iltaisin aikaa, jotta ehdin järjestellä paikat ennen kuin menen nukkumaan
• Siisteys on minulle automaattinen asia eikä minun tarvitse miettiä sitä tai aikatauluttaa sitä muiden päivän askareiden kanssa
4. Ulkonäkö:
• Ulkonäöstä huolehtiminen on minulle luontaista
• Missä olenkaan tunnen oloni kauniiksi ja viehättäväksi
• Olen aina päästä varpaisiin laitettu ja ulkonäöstäni huolehtiminen on ruoan ja liikunnan lisäksi yksi tavallinen osa rutiineitani
• Olen juuri se stereotyyppinen huolettoman kaunis italialaisnainen, jota ihmiset kadehtivat

 

Kuva on netistä

 

Tällä hetkellä suurin tavoitteeni on siirtyä takaisin vegaaniin ruokavalioon, mutta en heitä mitään ruokaa roskiin, vaan syön lihaa ja maitoa sisältäviä ruokia pois ja korvaan niitä sitten vegaaneilla vaihtoehdoilla. Erityispanostus on kotiruokaan, sillä tämän osalta olen ehkä ollut vähän tavallista laiskempi. En myöskään oikeasti halua enää juoda ja ahmia. Oikeasti. Nämä ovat asioita, jotka minun on taisteltava pois elämästäni.

Tämän on pakko nyt olla se lopullinen herätys. Traumaterapiani lisäksi minun täytyy panostaa siihen, että muutan rohkeasti tottumuksiani, sillä nyt olen jo niin monta vuotta ollut tällaisessa helkkarin epäterveellisten elämäntapojen sammiossa. Vihaan sitä, että olen antanut itseni elää kuin sika pellossa jo vuosien ajan ja tässä on lopputulema: olen sairaampi kuin ikinä. 

Minun on saatava itseni takaisin.

ps. Haluan kirjoittaa jonkinlaisen postauksen kaikesta siitä sekoilusta, jota olen käynyt läpi viime vuosina, mutta ainakin juuri nyt koen parhaaksi keskittyä täällä pelkästään terveysasioihin.

Herätys

Kuva on netistä

Koe vahvemmin kuin ikinä, että minun täytyy tehdä asiat eri tavalla vuonna 2026 

→ Ymmärrä, että minun täytyy astua epämukavuusalueeni ulkopuolelle enemmän kuin koskaan 

→ Palaa takaisin kirjoittamaan isommalle yleisölle tarkoitettua blogia (joku ehkä huomasikin tämän)

→ Ole aluksi innoissaan, mutta tajua sitten, että nyt joudut miettimään todella paljon sitä, mitä saat ja et saa sanoa ja näyttää, koska ihmiset triggeröityvät nykyään niin helposti

→ Koe aivan käsittämätön tukos kirjoittamisen kanssa 

→ Käy 7.1. verikokeissa hormonitoiminnan ongelmien takia 

→ Saa testitulokset ja järkyty aivan totaalisesti niistä

→ Itke, ahdistu ja pelkää kuolemaa tässä ja nyt

→ Tajua, että se ryhtiliike, joka minun täytyy tehdä, ei kestä päivänvaloa, sillä minun täytyy saada terveyteni takaisin hinnalla millä hyvänsä

Olen taas rikki tavalla, jollaista en toivonut kokevani. Ja toisaalta en tiedä miksi olen edes yllättynyt: usean vuoden ajan lihaa, maitotuotteita, alkoholin kanssa kamppailua, urheilemattomuutta, ahmimista........... Mitä helvettiä sinä odotit, että tapahtuisi tällä reseptillä, Minni?!! Nämä ovat kaikenlisäksi arvot nyt, kun olen oikeasti tsempannut joulukuussa todella, todella paljon. En edes halua tietää, millaiset luvut olisin saanut esimerkiksi neljä kuukautta sitten...

Kuva on netistä

Tilanne tällä hetkellä (merkkien // jälkeen normaali viitearvo):

• Alhainen hemoglobiini (114 g/L // 117-155 g/L), lievästi alentunut punasolujen määrä
• Todella alhainen ferritiinitaso (12 µg/l // 15-150 µg/l)
• Vitamiini-D:n puutostila (32 nmol/L // >50 nmol/L)
• B12 ja magnesium viitearvojen alarajoilla ("Mutta kyllähän sitä lihaa pitää syödä, että B12 pysyy korkeana!!!!" Tämä on kirjaimellisesti ensimmäinen kerta, kun B12 vitamiinini on näin alhainen...)
• Kolesteroliarvot taivaissa
• Kokonaiskolesteroli 6.9 nmol/L // <5.0 nmol/L
• LDL-kolesteroli 4.4 nmol/L // <3.0 nmol/L
• HDL-kolesteroli 1.3 nmol // >1.2 nmol/L (pitäisi saada nostettua)
• Triglyseridit 2.1 nmol/L // <1.7 nmol/L
• Glykoitu hemoglobiini 39 nmol/mol // <35 nmol/mol
• Maksa-arvot taivaissa (näihin arvoihin vaikuttavat myös liian rasvainen ruoka ja synnytyksen jälkeiset maksa-aineenvaihdunnan muutokset)
• ALAT 58 U/L // <35 U/L
• ASAT 46 U/L // <35 U/L
• GT 82 U/L // <40 U/L
• Hormonit päin seiniä
• Estradioli, luteinisoiva hormoni ja FSH lievästi alhaisia
• Progesteroni alhainen

Lopputulema:

• Maksa, hormonit ja aineenvaihdunnan terveys ovat tällä hetkellä surkeat
• Ei vielä diabetestä, mutta matkalla siihen suuntaan
• Toiminnallinen hypotalaaminen amenorrea: ei ollenkaan ovulaatiota tällä hetkellä, sillä ovulaatiota säätelevät hormonit ovat liian alhaisia; keho ei koe olevansa turvassa
• Ei vielä kokonaan hedelmätön, kunhan asia otetaan vakavasti NYT eikä huomenna
• Raskaushaaveet hyllytettävä toistaiseksi
• Seuraavat labrat 8-12 viikon päästä
• Ei vielä sellaisia tuhoa, ettei sitä saisi palautettua normaaliksi; kaikkien muiden arvojen paitsi kolesterolin pitäisi palautua normaaleiksi noin 3-6 kuukaudessa; kolesterolin lasku hieman hitaampaa, mutta muutosta parempaan pitäisi olla nähtävissä
• Raskautumisyrityksiä vasta noin 6 kk jälkeen; aiempi raskautuminen on terveyshaitta sekä minulle että vauvalle

Kuva on netistä

Eli tästä aloitetaan. Tilassa, jossa olen ollut hieman huolissani siitä, että kuukautiseni eivät ole tulleet takaisin, mutta silti positiivisin mielin kaikista niistä muutoksista, joita olen tehnyt. Esimerkiksi halu juoda alkoholia on kadonnut kokonaan ja jos olen halunnut jotain, olen aina valinnut holittoman vaihtoehdon. Olen liikkunut joulukuun alusta lähtien enemmän kuin hetkeen ja muutenkin olen ahminut/syönyt epäterveellisesti vähän verrattuna viime vuoden pahimpiin kuukausiin. 

Ja silti tulos on noin järkyttävä, joten en voi tehdä muuta kuin ottaa kaikki aseet käyttöön. En vain koe, että minulla on mitään muuta vaihtoehtoa. Lihan ja maitotuotteiden syönti on lopetettava, ei ahmimista, pelkästään vegaania ja puhdasta ruokaa, alkoholinkäytön nollakulutusta on jatkettava, kunnon treenit takaisin.... Niin ihanaa kuin se olisikin syödä sitä sun tätä ja juoda silloin tällöin, en vain oikeasti voi ottaa terveyttäni enää kevyesti.  

Ortoreksia, olen valmis. Pelasta minut.

ps. Yritän vielä löytää jonkun sopivan, uuden yläkuvan. Jotenkin mikään ei tunnu nyt sopivan....

Vuoden 2025 sulkeminen ja vuoden 2026 aloitus

Omat uuden vuoden "herkkuni": holitonta kuoharia, kaljaa ja nami valmisruoka. :')

Tämä vuosi ei sitten alkanutkaan ihan kuin olin ajatellut... :D Uuden vuoden aattona sekä I että minä olimme oudon väsyneitä ja loppujen lopuksi saimme pakotettua itsemme pysymään hereillä yhdeksään asti. Sitten oli pakko luovuttaa. 

Syy tähän ihmeelliseen väsymykseen selvisi heti seuraavana aamuna: I ja minä heräsimme kumpikin uuteen vuoteen kurkut kipeinä. Olimme ajatelleet käyvämme tänään lauantaina vuoden ensimmäisellä salikäynnillä ja tuota ennen olin haaveillut käyväni kehonkoostumusmittauksessa. Mutta nyt täytyy unohtaa tuo kaikki ja keskittyä vain lepoon, nesteytykseen ja parantumiseen! Kummallakaan ei onneksi ole ollut kuumetta, joten ehkä selviämme minimaalisilla oireilla. Lepäämiseen toki tuo haastetta puolitoista vuotias poika, mutta olemme hoitaneet H:ta vuoroissa ja omat vanhempanikin ovat auttaneet.

Joka tapauksessa ajattelin tulla kirjoittamaan tännekin auki pienen uuteen vuoteen liittyvän "tehtävän", jonka tein pari päivää sitten paperipäiväkirjaani. Video noihin kysymyksiin löytyy täältä. Yhdistin pari viimeistä vuoteen 2026 liittyvää kysymystä, sillä niissä tuli niin paljon samoja asioita. Joka tapauksessa, aloitetaan!

✥﹤┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈┈﹥✥

2025

1. 2025 oli vuosi, kun minä...

• Rakensin vahvemman identiteetin naisena, vaimona, äitinä, tyttärenä ja ystävänä
• Tulin varmemmaksi tulevaisuuteni osalta
• Sain paljon itsevarmuutta tehdä asioita yksin
• Sain uuden ystävän
• Innostuin uudelleen kirpputoreista
• Nautin naiseudestani enenmmän kuin ikinä aiemmin häpeää tuntematta
• Sain I:n takaisin puolentoista vuoden inttileskeyden jälkeen
• Luin vain neljä kirjaa
• Sain viettää esikoiseni ensimmäisiä syntymäpäiviä
• Tajusin kunnolla, että minun täytyy saada alkoholinkäyttöni hillintään
• Löysin vihdoinkin minulle toimivan terapiamuodon

2. Mikä toimi ja mikä ei toiminut?

• ✔ Löysempi suhtautuminen sallittuihin ruoka-aineisiin
• ✔ Meditointi
• ✔ Valittajien huomioimatta jättäminen ryhmäkeskusteluissa ja livenä
• ✔ Itseni ja identiteettini rakentaminen hiljaisuudessa asioita tutkiskellen ja pohdiskellen sen sijaan, että kertoisin näistä asioita muille ja antaisin heidän vaikuttaa rakennusprosessiini
• ✘ Jatkuvien YouTube-videoiden kuuntelu ja kaiken hiljaisuuden täyttäminen niillä
• ✘ Alkoholin ja ruoan ahmiminen ja mustavalkoinen joko-tai-ajattelu siitä, että olen joko 100% ilman alkoholia ja roskaruokaa tai sitten en mitään muuta sisääni ahdakaan
• ✘ Asioiden jättäminen huomiselle/ensi viikolle sen sijaan, että edistäisin asioita edes vähän
• ✘ Päämäärättömyys monilla elämän osa-alueilla
• ✘ Liiallinen takertuminen mielikuvitukseen ja siihen miten ja milloin haluaisin asioiden tapahtuvan
• ✘ Todellisuuden pakeneminen sen sijaan, että olisin opetellut uusia tapoja kokea turvallisuutta tässä hetkessä

3. Mitä opin vuonna 2025?

• On parempi edistää asioita edes vähän koko ajan sen sijaan, että yrittäisin saada niitä kerralla kasaan. Kun jätän asioita edistämättä, niistä kasvaa suurempia ja suurempia ja niiden aloittaminen alkaa tuntua koko ajan vaikeammalta.
• Olen haluttu, rakastettu ja minun ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä millään elämäni osa-alueella
• Kaikesta huolimatta olen hyvä äiti ja vaimo
• Minulla on todella vahva tukiverkko
• Asiat järjestyvät hyväkseni aivan uskomattoman helposti, kun annan siihen mahdollisuuden
• Minun aikani ei ole vielä mennyt ohi ─ muuten en olisi enää tässä!

4. Miten elämäni kehittyi?

• Tulin itsevarmemmaksi elämäni suunnasta
• Tulin itsevarmemmaksi äitiyden osalta
• Kehitin tyyliäni enemmän oman näköiseeni suuntaan perus muodikkaan tyyliin sijaan

5. Mitä jätän vuoteen 2025? Mistä päätän päästää irti?

• Ruoan ja alkoholin ahmiminen
• Pikadieetit
• Urheilemattomuus
• Suunnittelemattomuus ruoka- ja urheiluasioissa
• Kodin hoidossa ja muissa asioissa laiskotteleminen ja niiden siirtäminen
• Valittajat ja oma huono asenne
• Jatkuva videoiden kuuntelu ja hiljaisuuden välttely
• Meditaatioiden skippaus
• Luovuttaminen oman elämän sisällön ja suunnan osalta; ajopuuna oleminen
• Oman henkisen kasvun ja työkalujen opettelun pysähtyminen
• Korean opintojen totaalinen lopettaminen

Katso täysikokoinen kuva täältä

2026

1. Mikä on vuoden 2026 teemani?

• Parantuminen, terveys, hetkessä eläminen, positiivisuus, elämän kaikista ihanista mahdollisuuksista kiinni ottaminen

2. Mitä voin tehdä, jotta elän todeksi teemaani?

• Ruokavalio ja liikuntatottumukset kuntoon; kunnon vahva pohja ja arkirutiinit
• Kunnon aamu- ja iltarutiinit, jotka auttavat minua elämään koko päivän kiitollisena ja hetkessä eläen
• Joko-tai-ajattelu pois (etenkin ruoan ja alkoholin osalta)
• Alkoholin käytön pitäminen minimissa ja holittomista vaihtoehdoista nauttiminen
• Selkeät ajat esim. YouTube-videoiden katseluun/kuunteluun
• Korean opiskelun aloittaminen uudestaan
• Traumaterapian jatkaminen ja siellä opeteltavien toimintamallien aktiivinen käyttäminen

3. Paras vuoteni: mikä tekisi vuodesta 2026 parhaimman vuoteni tähän asti?

• Täydellinen irtaantuminen huonoista elämäntavoista
• Uskallus elää ilman noita aiemman identiteettini tapoja ja reaktiomalleja
• Vihdoinkin ensimmäisen puolimaratonini juokseminen
• Tasaisen tylsän kuukautissyklin palaaminen
• Raskaaksi tuleminen
• Terve ja onnellinen perhe
• Mielikuvitusmaailman muuttuminen tarpeettomaksi
• Enemmän aikaa Soulissa kuin Helsingissä
• Paljon ihania treffejä ja omaa aikaa I:n kanssa

4. Mikä on vuoden pääasiallinen tavoitteeni?

• Terveelliset elämäntavat ja terveys
• Pitää energiatasoni hyvänä, jolloin pystyn pitämään parempaa huolta perheestäni
• Vähentää stressiä
• Olen koko ajan valmiina yhtäkkisiin kutsuihin ja elämän vuoristorataan
• Itseluottamuksen kasvu
• Esimerkin näyttäminen muille ja muiden inspiroiminen
• Terveydestä kiinnostuneiden ihmisten vetäminen puoleeni
• Mahdollisuus tulla uudestaan raskaaksi ja saada terve vauva
• Vakaa pohja tulevalle perhearjelle

5. Pilko päätavoite osiin. Mitkä ovat ne pienet askeleet, jotka johtavat tuloksiin?

• Aktiivinen panostaminen joko-tai-ajattelusta eroon pääsemisessä
• Tämä auttaa ahmimissyömisen ja -juomisen lopettamisessa ja auttaa minua myös palaamaan heti takaisin terveellisiin rutiineihin, jos/kun tulee ylilyöntejä
• Kunnon ateria- ja liikuntasuunnitelma ja tämän jakaminen muiden, etenkin I:n kanssa
• Tämä auttaa minua "suorittamaan" sokeasti kunnes terveellisistä elämäntavoista tulee tapa ja lisäksi minun on helpompaa pysyä tavoitteitteni takana, kun joku lähelläni oleva tietää niistä
• Etsin tai perustan yhteisön, joka tukee haluani elää terveellisesti
• Olen kombinaatio niistä ihmisistä, jotka ovat osa arkeani ja näin ollen minun täytyy valita heidät tarkasti!
• Opettelen tekniikoita, joiden avulla saan rauhoitettua itseni, nostettua itseluottamusta ja pidettyä itseni positiivisena
• Jos uskon itse siihen, että voin muuttaa elämäni ja tapani, mikä tahansa on mahdollista! Eroon itsesabotaasista.
• Kehonkoostumusmittauksia silloin tällöin, mutta muuten keskityn siihen, miltä minusta tuntuu, millaiset energiatasoni ovat ja miten kehityn urheilun saralla
• Ei painoseurantaa! Paino =/= miten vaatteet istuvat, miten vahva tai energinen olen jne.

Näillä siis eteenpäin tosin vähän rauhallisemmin kuin olin alunperin ajatellut. :') Tänään ajattelin kokkailla korealaista kanakeittoa, sillä se on jotain, mitä olen itsekin tottunut Koreassa oleilun aikana syömään aina kipeänä ollessani. Muuten teen ehkä yhden rauhallisen kävelyn ulkona ja käyn samalla apteekissa, mutta sitten aika meneekin kotona ollessa. Tein tänään heti aamusta ICIW-tilauksen ja toivon todella, että pääsen nopeasti treenailun pariin! 

Joka tapauksessa ihanaa viikonloppua kaikille! Seuraavaksi tekstiksi olen suunnitellut avaavani traumaterapiaa ja siihen johtaneita syitä ja sitten toivottavasti päästään jo ruoka- ja liikuntajuttuihin, kun olen tervehtynyt riittävästi. :) Ensi viikon perjantaina täytyy myös olla lentokunnossa eli jännän äärellä mennään.....